PPR 489 cid

Jeps, moottorin valinnan kanssa on tullut käytyä monenlaista vääntöä. Olin jo kallistunut "perus" 440 motin kannalle mutta en halunnut lähteä muutoskatsastuksen aiheuttamaan prosenttipeliin eli katsastussetä olisi halunnut napata 15 prossaa pois.

Toisena vaihtoehtona oli pukissa oleva #match 383 johon on tehty jopa jonkilainen remppakin. Jotenkin vain tuntui siltä että moisen työmäärän jälkeen vakio 383 ei ole oikea motti Barracudan nokille. Niinpä hylkäsin tuonkin ajatuksen ja päätin jättää motin pukkiin odottamaan mahdollista pussihousujen hankintaa.

HEMIhän mulla oli pitkään mielessä mutta taloudelliset resurssit eivät anna myöten moisen ihanuuden hankintaan. Rovaniemeltä (tietysti) löytyi sopiva std 383 alakerta jonka ostin 440Sourcen stroukkikittien kiiluessa silmissä. Syksyn käännön ja väännön, ylitöiden, ylimääräisten osien myymisen, vaihtamisen ja varastamisen jälkeen osat moottoria varten alkavat olemaan tallissa ja läjä näyttää tältä:

Alakerta '69 383 lohko:
* 440Source 4.25" stroke kit. Upgrade to Light Weigt Platinum I-beam rods.
* Mopar Performance HEMI -öljypoja + 1/2 pick up + Melling HV -pumppu
* Milodon stroker loiskelevy
* Engle K56 nokka-akseli pikku muutoksin. Kesy on mutta katotaan nyt..
* Milodon aluvesipumppu + alurunko
* 440Source original style SFI -dampperi
* Billet jakopää, ARP -pinnapultit jne. peruskauraa

Yläkerta:
* 440Source -alukannet
* Holley Street Dominator -imusarja
*** Keinuvivut, sytkäpaketti ja kaasutin hankkimatta

Pakosarjat:
* Orkkis HP -valusarjat.

Jotain siis vielä puuttuu mutta varojen salliessa kiikutan kamat koneistamoon. Nokka-akseli / pakosarja -kombinaatio jyskyttää vielä ohimoilla eli voi olla että noita pitää päivittää vähän ylöspäin. Minkäs sitä rallimies päälleen voi...

Muutoin paketti on tarkoitus naamioida orkkislookkiin eli oranssia koko paketin niskaan ja päälle '69 Roadrunnerin Air Grabber -putsari.

PPR Cuda Belts

Pikku detaljointia vöiden osalta. Tilasin Wesco Performacelta vyöt ympäriinsä ja painikkeissa oli tylsän oloiset maapallonkuvat. Kylkiteippauksien lisäksi ajattelin jatkaa AAR tai siis PPR teemaa ja lieksalainen Evgraphics hoiti jälleen homman tyylikkäästi kotiin. Ohessa huono pimessä otettu kuva joka vääristävine varjoineen ei tee oikeutta upealle painikkeelle.

Klikkaamalla tämän jutun otsikkoa pääset Evgraphicsin kotisivuille.

Kattokonsoli valmis

Kattokonsolin sain viikonloppuna asennusvalmiiksi. Pahvinen konsoli vaati aika lailla uutta kartonkia, uusi materiaali tietty päälle, listojen ja valokehyksien vanhat maalit pois stripperillä, kiillotus, teippaus rajausteipeillä ja uusi maali, uusi varoitusvalojen linssi Kanadasta, hapettuneiden osien lasikuulupuhallus, uudet kiinitystarpeet jne jne.


Kattovaloon pitäis vielä löytää uusi lasi mutta niitä ei tehdä reporoina ja NOSsit menee Ebayssa kolmella sadalla taalalla eli tuolla kellastuneella mennään. Varoitusvalojen lissin löysin tsäkällä Kanadasta missä joku Indian Jim vääntää niitä kotonaan. Kattokonsolilla saa aivan HOUSTON, we have a problem tunnelman...


Aikaa sain tuhrattua taas aika kivasti mutta onneks siitä ei voi laskuttaa itseä.
Huomenna pitäis tehdä vielä loput liimaukset itse kattoverhoiluun. Lähtökohta ei siinäkään ollut raponen. Paffi harsittuna kasaan.

Lakossa ehtii harrastaa

TU:n Teknologian ala vetäs liinat kiinni eli lakossa ollaan. Nyt on siis aikaa harrastaa.

Pikku nippeliä ja nappelia paikoilleen.



Kontin viimeistelyä tarroilla ja matolla. Tuli ihan MOBILISTI -fiilikset


Ja sitten parasta pitkään aikaan eli kojelauta paikoillaan. Olen vieläkin enemmän kuin tyytyväinen hurripajan työn jälkeen. Esim. kojelaudan päät istuvat paljon paremmin kuin kuvissa näkemieni jenkkipajojen daspadit.

Mankan reikään ajattelin upotella vielä parit tarvittavat lisämittarit.

Koko perhe harrastaa...

Barracudan kojelaudan viimeinen keskeneräinen homma oli "puuviilun" laittaminen mittaritauluun. Marjo ja Niilo jelppasivat sekä hankkimalla materiaalin että singuttelemalla sen paikoilleen. Kiitos avusta, ensi viikonloppuna vois yrittää kasailla koko hässäkän nippuun ja asentaa kojelaudan autoon.

Niilo puhalteli kuumat ilmat ja Marjo suoritti tarvittavat venytykset.


Ja koko mittaristo valmiina. Kolmen euron materiaalisatsauksella sai ihan siistiä jälkeä.

Jalanjälkiä, kasausnaarmuja ja pientä edistystä

Syyskuu meni sairastellessa joten ihmeitä tallissakaan ei ole siis tapahtunut.

Aloittelin hommat taas pikku hiljaa ja tuntuu kyllä siltä että aikaan ei saa kuin jalanjälkiä. Aamulla tipautin vielä yhden listan räppäkäpälöistä eli ensimmäset kasausnaarmut on saatu aikaan. Jippii ja kyllä vituttaa.

Parin kolmen illan aikana sain paikoilleen tiivisteitä ja pienet sivuikkunat jotka jopa toimii erittäin kevyesti. Etuovien mekanisimäärää ei sitten saakaa toimimaan varmaan kukaan eli taidan laitella salpalukot ja pleksi-ikkunat;)



Etu ja takaikkunoiden asennusvalmistelut vaatii listankiinnikkeiden asennuksen ja alustavat listojen sovitukset. Kuvassa näkyy myös ensimmäinen valmis kattoverhoilun osa. Kankaan sävy oli tietty väärä eli taidan joutua värjäämään nuokin vielä VHT:n kangasmaalilla.


Onko mitään köyhempää kuin E-korisen takakontin tiiviste? Tiiviste ei tule kiinni mihinkään uraan vaan kiinnitetään pelkästään liimaamalla. Näppärä homma..ei menny kuin 6 tuntia mutta ihan OK tuosta loppujen lopuksi kuitenkin tuli.



Lokasuojiin napsautin uudet GC -merkit ja vanhat Barracuda -merkit jotka kiillotin ja maalasin uudelleen. Aika omituista kuinka paljon salama muuttaa tuota väriä oranssiksi.



Aamuinen oma kämmäys ja pikku naarmut tai oikeestaan pisteet vituttaa nyt niin paljon että menen mököttään olohuoneeseen, juon siideriä ja pistän vielä illan päälle perheen pihalle.

www.autoline.se

Jotkut osaa, ainakin ruotsaiset! Sain kojelaudan päällisen takaisin Autolinen hoidosta. Eipä voi kuin ihastella työn jälkeä!!




Täytyy vielä palauttaa mieliin että mistä lähdettiin...




Autolinen mukaan tämä oli ensimmäinen E-bodyn kojelauta minkä he ovat tehneet. Firmahan on tunnettu erittäin laadukkaista siipiautojen päällisistä ja uskallan nyt itsekin suositella firmaa kaikille samaa palvelua etsiville! Klikkaamalla otsikko pääset firman kotisivuille.

Hiluja kylkiin

Reikiä umpeen! Seuraavaksi ajattelin laitella äärivalot tyhjiin reikiin niin tulee välillä vähän valmiimman näköistäkin.

Kaikki valot on asennusvalmiina uusilla ja putsatuilla laseilla. Kiinnikeraudat ovat sinkatut ja kiinnikehilut uusia nippelit.comista. Uudet tiivisteet ovat vähän reilun kokoiset eli askartelua on luvassa näidenkin kanssa.

On se perkele. Kun ukko täyttää 40 vuotta....

...niin täytyy lähteä Kansalaisopistoon kaappikellontekokurssille. Katsastus -elokuvan viisautta noudattaen tuli ilmoittauduttua huonekaluverhouskurssille. Kyseessä ei ole vanhan sukukalleusnojatuolin verhoilu vaan Gran Coupen kattoverhoilun ja -konsolin elvytys. Aika heikossa hapessa aihioit ovat mutta näitä ei saa uusina mistään ja sen verta on kuperuutta ja koveruutta että metritavarastakaan ei näitä paffeja väännetä.



Ja aihioina on värikoodin mukaiset matchingnumbers paffit joista paatunein merkkifanaatikko maksais E-bayssa ziljoona dollaria!




Kurssi etenee maanantaisin kolmen tunnin jaksoissa koko syksyn ajan. Mielenkiintoisen homman tekee mukavaksi se että samalla saan seurata kun Mika ja Henna vääntää Buickiin käärmeennahka -sisustan http://buick1959.blogspot.com/

Pikku edistymistä. Pahvien paikkaus on vienyt syksyn ensimmäiset tunnit mutta pikku hiljaa alkaa tulla valmista. Kangas tuli ameriikan ihmemaasta ja näyttäis olevan ihan orkkistyyppistä - tosin aika aneemisen oloista ainakin rullassa ollessaan.




Ensimmäinen lirpuke on valmis. Mallailin iltasella väriä muihin sisustan osiin ja näyttäis siltä että joudun värjäämään kankaan VHT:n kangasvärillä. Häätyy miettiä.

Hermojen lepuutusta

Välillä pitää tehdä vähemmän hermoja raastavia hommia kuten tuo myllytys oli. Ajattelin laitella lattian äänieristykset kuntoon. Dantes Partsista hankittu merkkikohtainen sound deadner kit taitaa olla merkkikohtainen aika moneen merkkiin koska sen verran soveltamista tuntuis taas riittävän....


Laitan nuo jalkatiloihin tulevat matot sovittamisen jälkeen vain "nakkaamalla" paikoilleen koska lattioille tulee kuitenkin kertymään vettä/kosteutta ja haluaisin pitää ruosteettomana säilyneen pohjan kunnossa myös tulevaisuudessa. Muihin paikkoihin liimaan metritavarana saatavaa äänieristelevyä.

Ekana kuitenkin tulpat lattiaan. Nauratti itteäkin laitella Chryslerin tähdillä varustettuja kumitulppia paikoilleen. Missähän vaiheessa nuokin on tullut hankittua? Varmaan joskus luettuani Mobilistia liian pitkään. Eipä silti, istuvat kuin tatti ja näyttävät myös pohjan puolelta siltä kuin pitääkin.


Huomenna kauppaan ostamaan loput tarvikkeet viikonlopun puuhastelua varten.

Do diin. Pohjan äänieristeet olis valmiit eli leikkelin metrikamasta kiinteät matot pyöräkoteloihin, penkkien alle ja kardaanitunneliin.



"Merkkikohtaiset" matot pilkoin sopivasti nosteltaviksi talvisia lattiankuivaus sessioita varten. Täytyy katella vielä jokunen pala tuliseinään kunhan näkee mihin lattiamaton etureuna asettuu.

Neljän päivän putki + vähän päälle

Yks päivä ja neljä iltaa on nyt myllytelty vaihtelevalla menetyksellä ja valmiina olis toinen kylki sekä etu-ja takahiekkapellit + kontin kansi. Pirssi kiiltää kuin papin kulli ( en tiedä onko em. asia fakta...olen vain kuullut-en nähnyt...) mutta ruiskutusjälkeä en saa tai uskalla hioa ja myllyttää kokonaan pois. Niin tai näin mutta homma jatkuu taas sunnuntaina.

Jatkuihan se homma sunnuntaina, ja maanantaina, ja tiistaina....Nyt homma on kuitenkin valmis ja tuloksesta tuli ihan OK.

PPRCuda myllyhoidossa

No joo, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

Barracudan maalauksesta on nyt puoli vuotta ja ajattelin myllyttää maalipinnan pikku virheiden ja vetäytymien poistamiseksi. Enpä ole moista hommaa ennen tehnyt mutta kyselin hyvät neuvot ammattilaisilta maalaamosta ja Väriraitista sain ohjeet "3M -ohjelmalle.

Eli ensin huolellinen puhdistus, päälle hionta 3-tonnisella hiomatyynyllä. "Pahat" paikat otetaan ensin tonnisella ja 3 tonninen sitten päälle. Tässä vaiheessa ei paljon naurata...




Roskat lähtevät mukavasti alemmassa kuvassa näkyvällä "nännillä" jossa on kiinni pikkuinen 1700 karkeuksinen lappu. Muita hommassa tarvittavia kamppeita ovat 3M hiomaaine vaahtomuovilaikalla, 3M kiillotusaine superlonlaikalla, Autoglymin punainen vaha lampaankarvalla ja viimeistelyyn käsin kiillotettava Autoglymin kultavaha. Kone on lainassa Peteltä - KIITOS!


Hiontojen jälkeen alkaa koneellinen "myllytys". Vettä pitää käyttää reilusti ettei lakkapinta pala puhki. Talli on aivan hirveässä sotkussa ukosta puhumattakaan.


Sitten vain välikiillotus 3M kiillotuskamalla ja pääset hemmottelemaan lampaankarvalla ja Autoglymillä. Tässä vaiheessa alkaa jo hymyilyttämään ja usko palautua.


Aloitin homman aamulla kasilta, illalla kuudelta kontin kansi, toinen ovi ja lokasuoja näytti tältä. Kuva ei tee oikeutta mutta kertonee ettei homma ihan pieleen mennyt (ainakaan vielä...)


Kauhee homma, varovainen saa olla ja sotkua riittää mutta mielestäni homma on vaivan arvoinen. Jatkuu huomenna jos kipeä kroppa taipuu talliin.

Vinyylikaton asennus

Torstai 9.8.2007:

Lehmää kattoon, mitenhän ukkojen käy? Sain Reksan apuun vinyylin laittoon eli päätimme koittaa miten homma taipuis kotioloissa. Reksalla on hommasta kokemusta koska muisteli laittaneensa joskus Commodoreen vinyylin ollessaan töissä GM:llä 1970 -luvulla. Itse verhoilin Amazonin ovipahvit 1982 eli kokemusta hommaan siis löytyy.

Kattohan oli alunperin aika kärsinyt joten hitsaushommilta ei peltityövaiheessa vältytty. Kaikki hitsaussaumat tinattiin, puhalsin myös koko kattopellin varovasti suoraan säkistä imevällä pikkupistoolilla. Maaleina katossa on happo, epoksi ja 2 kerrosautoväri.

1. Tarvikkeet ja työkalut joita kuvittelen tarvittavan; tapettiharja, kumilasta, sakset, mittoja ja mattoveitsi. Liimaukseen kuumuutta kestävää 3M -vinyyliliimaa, suojapaperia, maalarin teippiä, rasvanpoistajaa sekä pölyrättejä.



2. Roikutin paketissa laskoksia saanutta vinyyliä pari päivää auringossa jolloin lehmä pehmeni mukavasti. Tässä kuvassa on keskikohta merkittynä kevyesti lyijykynällä ja varmistin linjauksen vielä maalarinteipillä. Pientä huolta tässä vaiheessa aiheutta vinyylin keskikohdassa oleva "löysä" kohta joka saatta aiheuttaa "pussiongelmaa" asennuksessa.


3. Kattopellin mattasin kevyesti karhunkielellä. Keskilinjassa kulkee hento lyijykynäviiva helpottamaan vinyylin asettumista suoraan. Pinta on myös puhdistettu rasvanpoistajalla ja pölyt poistettu pölyrätillä.


Homma jatkuu aamulla klo 09.00

Perjantai 10.8.2007

4. Valmistelut tehty eli hommiin. Nakkasimme vinyylin kattopellin päälle ja lukitsimme takapään hätävarjelun liioittelun merkeissä lukkopihdeillä keskiviivan kohdalle.


5. Liimaa kattoon ja rullaten keskiviivan mukaan - tässä koko homman tärkein vaihe!


6. Valitsimme työtavan jossa liimasimme vinyylin kattoon pituussuunnassa ja aluksi vain kattopellin suoralle osalle. Näin saimme varmasti suorat saumat. Kumilasta oli hyvänä apuna etenkin saumojen jäykkien reunaosien painelussa.


7. A-pilarit, ikkunareikien trimmaus ja kourujen liimaus on tarkkaa hommoo. Jälleen hätävarjen liioitteluna testasimme kourulistojen sopivuutta niin että vinyyli vedetään reunan ylitse lukkiutumaan listan alle. Pelivaraa tuntui olevan eli homma tehtiin nyt näin.




8. Lopettelilimme hommat kahden kahvitunnin ja tunnin ruokatunnin jälkeen kuudelta. Homma jatkuu vielä huomenna jolloin vuorossa tarkkaakin tarkempi homma saada vinyyli asettumaan mukavasti ikkunan ja takakontin väliselle pellille. Vinyyliä kiertävä lista on vain noi 10mm leveä eli hirveitä leikkuuvirheitä ei sais tulla. Valmistelimme vielä huomista hommmaa niin että täytimme peltien väliset kourusaumat polyuretaaniliimalla ; tällä saamme myös sauman kohdasta tasaisen ja lisäksi taas yksi reitti vinyylin alle pyrkivälle vedelle on suljettu.


Lauantai 11.8.2007

9. Homma jatkui ja nyt saatiinkin sitten ongelmia ihan riittämiin. Takaosan saumojen välissä tuntui olevan hieman liikaa materiaalia ja vinyylinsuikaleen olessa vielä täydessä leikkaamattomassa mitassaan tuntui siltä että venytys sileäksi ei onnistu millään.


10. Aloitimme homman liimaamalla vinyylin ensiki kiinni keskikohdastaan ja etenimme laitoja kohti. Sen jälkeen jälleen uusi ongelma; samat alkuvalmistelut ja sama liima mutta vinyyli ei vain tartu kiinni yhdeltä pieneltä alueelta. Meni vähän värkkäämiseksi ja kysyinkin jo Reksalta että otanko leveän prikan ja popniitin kun liima ei tepsi...Pikku kikkailua uudelleen ja panimme yöksi uudet lääkkeet - katsotaa huomenna tarvitaanko popparia. Muuten trimmaus ja liimaus meni OK mutta tosi tarkkana sai sauman kanssa olla. Merkkiviivan piirsimme listaa apuna käyttäen ja hyvin reunasauma sitten onnistuikin.



Vinyyli on nyt siis kokonaisuudessaan kiinni ja istuu mielestäni todella hyvin. Huomiselle jäi vielä "ongelmapaikan" jälkihoito ja listojen laittaminen eli jatkamme työtä tästä


Sunnuntai 12.8.2007

11. Do niin, nyt voin huokaista ja KIITTÄÄ Reksaa avusta. Ongelmapaikat saatiin kiinni ja ylimääräinenkin nahka kitsahti sopivasti. Hommaa riitti silti vielä muutamaksi tunniksi eli koetimme vielä välttää yhden reitin vedelle saumaamalla katon ikkunareikien reunoista polyuretaaniliimalla.



12. Sitten olikin jäljellä "enää" listojen sovitus ja kiinnitys. Kaikki menivät mukavasti paikoilleen. Kiinnikeiden reiät vuorasimme mustalla silikonilla.


13. Ja homma valmiina - olen enemmän kuin tyytyväinen!! PPR Cudan kasaus nytkähti jälleen kesätauon jälkeen mukavasti liikkeelle - taas on virtaa jatkaa hommia!